No, muita mutkitta suoraan asiaan.
Oman blogin perustaminen on ollut mulla jo pitkään haaveena, mutta aina jokin este on tietty osunut tielle, etten aikaisemmin ole päässyt mitään blogspot-osoitteita naputtelemaan. Tosin itse aikaakin suurempi haaste oli itseni kokoaminen tätä blogin kasaamista varten, minussa kun valitettavasti asuu myös pieni itsekriittinen riiviö, enkä internetin ihmemaahan ole aikasemmin yhtään pienisanaistakaan viestiä kirjoitellut. Okei pientä liioittelun makua edeltävässä lauseessa tais olla... Mutta nähtäväksi jää, miten tämä lähtee näistä lähtökohdista kelaamaan. Ulkoasun eteen tuli nähtyä vaivaa, himppasen perfektionistin luonnetta kun löytyy, joten toivottavasti tää ei monien muiden kokeilujen tavoin ihan ensimetreille hyydy. No, aloittamiseen kuuluu aina omat ongelmansa.
Kadulla jos muhun törmää ni olen pitkä (173cm + korkokenkähulluuden tuomat lisäsentit) ja punatukkainen. Tyyli on ihan päivän fiiliksistä kiinni, eli eiköhän arkisina kasin aamuina mennä ihan peruspätevällä neule & farkut- yhdistelmällä, vaikka mullakin on tapana vilkasta useammankin kerran peilistä ennen kuin minnekkään suuntaan. Tarkempia tyylikuvauksia en edes yritä kehitellä, mutta kyllä erilaisten asuviritelmien suunnitteleminen on pinnallisuutensakin lisäksi ihan luovaa ja palkitsevaa puuhaa.
Harmittavan yleisten ulkonäkökriisien ohella minulla on kuitenkin myös muita harrastuksia. En voisi kuvitella itselleni mitenkään arvokkaanoloista elämää, jos jokapäiväiseen tallaamiseeni ei kuuluisi musiikki tai piirtäminen. Oman värinsä tuovat myös ystäväni, kissani ja poikaystävä. Aika on tosin monesti kortilla, kun mukaan lasketaan vielä viimeiset kuukaudet ankaraa lukio-opiskelua. Lukion jälkeen olisi tarkoitus suunnata etsimään huomattavasti parempaa elämänlaatua, toisaalta vähän isompaa luokkaa olevat muutokset aina saavat kuitenkin hermostuneeksi. Mutta toivottavasti en kuitenkaan koulusta suoraan kortistoon kulje, vaikka jo valmiiksi ylikansoitetulle viestintä-alalle näillä näkymin olisin suuntaamassa. No, eihän oppi ikinä ojaan kaada. Ehehh.
Muusta mun ajatuksen- ja ajankulusta varmasti lisää postausmäärien kasvaessa. Pysykää mukana!
Laura
No comments:
Post a Comment