Nyt joku varmasti ajattelee, että kuka oikeasti jaksaa kuvata jopa tekstejänsä. No, mä jaksan. Tuli noita säkeitä aseteltua aikansa, joten musta ainakin olisi melko latteeta vaan copypasteta - järkyttävistä liitetiedostoista puhumattakaan. Menkööt siis tälläsenään, vaikka kutitteleehan toi sivusta tuleva valo munkin silmiä, enkä aikaisemmin ole runoja kirjoitellut.
Pikaisen postauksen loppuun vielä work in progress-kuva mun yhdestä tavan mukaisesti myöhästyneestä kuvistyöstäni. Lukion päättötodistus on kuitenkin pitkän kärsimyksen jälkeen jo kädessä, eli mitä minä yhdellä ylimääräisellä kurssilla tekisin. Tämä alkaakin kohta olla jopa valmis, mutta en ole jaksanut ottaa enempää kuvia. Kohta kuitenkin näette valmiin työn.
Nyt väsyttää, yöbloggaus ei oikein ole mun juttu. Hyvää yötä! :)
sweet pretending (blogin öö.. nimikkobiisi)
ihuna toi kitara ^^
ReplyDeletekirjotteleha lisää noit runoja, mie tyksin ainaki lukee niit
my fav part:
"niin pyöreiden purppurahuuliesi väliin voit hengitykselläsi imeä / miehen, maailman / yhden onnekkaan, jos toisenkin."