She is Recreation

Hello Everybody! Viime kirjoituksesta on nyt kulunut jo useampi kuukausi, mutta ei anneta sen viedä liikaa tilaa uudelta alulta. Mitään varsinaista syytä näin pitkälle tauolle ei ole ollut, ideat ovat vaan välillä loppuneet kesken. Mä olen kuitenkin vain 19-vuotias vuorotyössä riutuva urpo, joka viettää viikonloppunsa baarissa haaveillen.

Monta askelta pitäisi vielä ottaa eteenpäin.
Haluan opiskelupaikan. Haluan päästä eroon työpaikastani, mihin omalla saamattomuudellani olen itseni lukinnut. Uuden tiedon oppiminen on mulle elinehto, sillä haluan kehittyä, ja jättää vähemmän tilaa kateutta täynnä olevalle vertailulle.

"I'm worse at what I do best
And for this gift I feel blessed"

Näinhän se menee. Olo on kuin petetyllä, kun joutuu tekemään päivästä toiseen vaan sitä työtä, joka ei muutu mihinkään. Vaikka on vasta tammikuu, mutta tuntuu että ensi syksynkin opiskelijavalinnat on jo tehty.

Yli puoli vuotta asiakaspalvelutyötä tehneenä tuntuisi hyvältä jakaa pari mielipidettä siitä, miten asiasta puuttuu usein täysin avarakatseisuus ja molemminpuolinen avoimmuus. "Hyväksy se."

Työntekoa kuuluisi arvostaa, ja työntekijällä kuuluisi olla edes pieni määrä sananvapautta taskussaan. Kahdeksan tuntia piikittelijöiden tikkatauluna päivässä, se todellakin tuo hymyn huulille.


                                                        _____________________

Kuvat vuodenvaihteen vietosta. Käytiin pyörähtämässä baarissa, ja juotiin muutamat. Aamukuudelta alkoikin sitten työt, eli paljoa kyseistä illasta ei ole kerrottavaa. Hyvää uuttavuotta kuitenkin kaikille!