hello Heart Surgeon!

Kesäloma on nyt teoriassa alkanut, joten ehdittiimpä poikaystävän kanssa käydä helsinkireissulla. Pikkaisen shoppailtiin ja zoomailtiin Kaksin Karkuteillä 3D:nä. Pientä animevibaisuutta oli ilmassa, mutta muuten tykkäsin kovasti! Paljon söpöjä elukoita ja karkkivärejä. En myöskään ymmärrä jatkuvaa valitusta dubbauksista: mun mielestä suora puhe istuu animaatioleffaan paljon paremmin kuin alhaalla pyörivät, mustavalkoset tekstipalkit. Tosin käsitän, jos jollekkin on jäänyt traumat esim. Digimonin alkujaksoista Suomessa silloin joskus 2000-luvun alussa.

Pikkushoppailut jäivät nimensä mukaisesti pieniksi... Mulla oli mukana H&M:n lahjakortti, jolla ostokseni sitten suurimmaksi osaksi maksoin. Kaksi pakettia hiuskukkia ja helmirannerenkaita. Ostin myös mustan, puuvillaisen hiuspannan, johon mulla on suunnitelmissa kiinnittää sitten noita koristekukkia. Jos sitä vaan oppisi tekemään hyvällä tavalla siistin ja pöyhkeän nutturan -eikä pelkästään mitä tahansa niskapallonutturaa, vaan tälläisen beehiven.

Kengät, jotka väärän koon takia piti jättää kaupan hyllylle kököttämään. Tuskanvihlaisua ei kuitenkaan tullut, sillä mitä noista nyt voisi sanoa... epäkäytännölliset -ja kolhitut. Kuumottelee hermoja ne ihmiset, joille ei ole selvää, että jos jotain pudottaa tai tönäisee olisi kohteliaisuuden nimissä hyvää käytöstä ja käytännöllistä nostaa ne tiputtamat riepunsa.  Empatiat niille työntekijöille, jotka ne pahoinpidellyt vaatteet joutuvat keräämään, puhdistamisesta puhumattakaan. Vähemmästäkin herää ajatuksia, että näinkö halpaa tavaraa todella haluan ostaa.

Nopea lounastaminen Forumissa ennen dösään kiirehtimistä. Teatteriharkoissa piti olla 19.30, mikä sitten oli aivan oma lukunsa. Mä tosiaan olen teatterissa viimeistä vuotta, sillä vuoden päästä mua toivottavasti ei kyseisellä paikkakunnalla enää kauheasti nähdä. Mutta viimeistä vuotta tosiaan vietiin myös lukiossa, minkä takia ehdin aika nihkeästi harjoituksiin. Lopputulos olikin todella kiltti, sillä tyyppi, jota mä en näiden vuosien aikana ole erityisemmin oppinut arvostamaan, ehti viime harkoissa sitten vetämään yhden mun rooleista itselleen. Hei, tää kuulostaa kamalalta -ja aivan helvetin teiniltä. Mutta kohtuus kaikessa, varsinkin kun nyt viimesenä vuotena yritän panostaa enemmän. Näytteleminen on hienoa, ja poikkeuksellisesti mua ei lavalla jännitä yhtään roolin takia. Mutta nyt, mun yrittäminen ja roolit vedettiin vessasta reippain mielin alas. Jees.